MIELIPIDE / VETOOMUS 18.10.2021
Jätetaksan perusmaksun käyttöönotosta Kiertokapulan ja Jätelautakunta Kolmenkierron alueella
Jätelautakunta Kolmenkierron ja Kiertokapulan alueella toimivat Omakotiyhdistykset ja niiden 6.701 jäsentä, ovat hyvin huolissaan siitä epätasa-arvosta, jonka nyt käyttöönotettava jätetaksan perusmaksu aiheuttaa eri asumismuodoissa asuvien kesken ja siitä, mitä perusmaksu tekee kierrättämiselle. Yhdistykset vetoavat Jätelautakunta Kolmenkierron päätöksentekijöihin ja vaativat, että perusmaksua ei oteta käyttöön.
Kunta voi periä osan jätemaksusta erillisenä perusmaksuna. Jätelautakunta Kolmenkierto päätti 22.10.2020, että jätehuollon perusmaksu otetaan käyttöön vuonna 2022. Perusmaksun lopullisesta määrästä päätetään jätetaksassa, joka hyväksytään vuosittain. Tällä hetkellä jätteen vastaanottomaksut sisältävät kaikki nyt perusmaksulla katettaviksi aiotut kustannukset sekä jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustaminen ja ylläpito.
Perusmaksulla on tarkoitus kattaa erityisesti sellaisia jätehuollon peruskustannuksia, joita ei voida määritellä suoraan jätteen määrän ja laadun perusteella sekä maksuttomat palvelut, jäteneuvontakustannukset ja jätehuollon viranomaistehtävät. Viranomaispalveluja tarvitsevat eniten juuri ne, jotka eniten jätettä tuottavat.
Jätemaksujen tulee perustua jätehuollon todellisiin kustannuksiin ja Jätelain 78 § 5 mom. mukaan jätemaksulla saa kerätä enintään kohtuullisen tuoton pääomalle. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon.
Jätelautakunta Kolmenkierron perusmaksua puoltavissa perusteluissa todetaan, että perusmaksu kohtelee asiakkaita, kuntalaisia tasapuolisesti, ja kustannukset voidaan kohdistaa jätteen tuottajiin. Onko todellakin näin?
Omakotiyhdistykset Jätelautakunta Kolmenkierron ja Kiertokapulan alueelta ja niiden 6.701 jäsentä toteavat tässä mielipiteenään, että jätemaksuissa tulee Jätedirektiivin 2008/98/EY mukaisesti toteuttaa ”aiheuttaja maksaa” periaatetta. Eri asujaryhmien maksuosuuksien tulee perustua tosiasiallisiin kustannusten aiheuttaja -periaatteisiin. Aiheuttajaperiaatteen tulee ohjata jätemaksuja. Tällöin ei ole perusteltua ottaa perusmaksua käyttöön.
Eri asuntotyyppien perusmaksujen keskinäistä suhdetta, ehdotettujen maksujen välisiä eroja ja omakotiasukkaiden kohtuuttoman suurta perusmaksuosuutta on selitelty sillä, että omakotitaloasukkaat tarvitsevat neuvontaa ja jäteasemien palveluja selvästi enemmän kuin kerrostaloasukkaat. Kaikki kunnan asukkaat, asumismuodosta riippumatta, tarvitsevat neuvontaa. Omakotiasujat ovat aina olleet kiinnostuneita kompostoinnista, kierrättämisestä ja jätteiden vähentämisestä ja omaehtoisesti opiskelleet aiheita mm. ryhmissä. Omakotiyhdistyksillä on lainattavia oksasilppureita, jotka ovat jäsenistön käytössä niin, että useinkaan ei ole tarvetta viedä oksaroskaa jätteiden käsittelyasemalle.
Omakotiasujat kompostoivat yleensä kaiken kotitaloudessa tulevan biojätteen, kierrättävät ja vievät Rinki Oy:n kierrätyspisteisiin kaiken pahvin ja paperin sekä huuhtelemansa, kuivaamansa ja lajittelemansa kierrätettävän metallin, lasin ja muovin. Maksamme mielellämme ne kohtuulliset kertamaksut, jotka tulevat lajitteluasemalle viedyistä jätejakeista. Sillä tavoin toteutuu aiheuttajaperiaate.
Rinki Oy on yritys, jonka ainoa tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Keräyspisteiden määrän riittävyys tulisi kuulua yrityksen palvelutarjontaan, mutta keräyspisteiden vähyys ja niiden vähentäminen ei osoita asiakasystävällisyyttä tai palveluhalukkuutta. Ei ole oikein, että kunnallinen, asukkaiden ylläpitämä jäteyhtiö joutuu paikkaamaan Rinki Oy:n jättämää aukkoa kierrätyspisteiden määrässä. Kiertokapula joutuu kustantamaan tämän toiminnan jätemaksuilla. Nyt siis tähän aiotaan käyttää perusmaksun tuottoa. Mikä sekään ei ole oikein.
Kun Rinki Oy otti lasin, metallin, pahvin ja muovin kierrätyksen hoitaakseen, vähennettiin keräyspisteitä. Nyt, kun muovin kierrätys tulee pakolliseksi kaikille yli 5 huoneiston kiinteistössä, Rinki Oy:n kierrätyspisteitä ollaan taas vähentämässä. Todellisuudessa keräyspisteitä tarvitaan lisää.
Omakotiasuja vie kierrätettävät jakeet kauas kotoaan. Kuinka kauas hänen odotetaan vievän nämä jakeet ja paljonko hänen tulee maksaa niiden kierrättämisestä? Missä tässä toteutuu aiheuttajan periaate. Rinki Oy saa huomattavan tuloksen, kun se myy keräämänsä metallin, muovin ja muut jakeet eteenpäin. Kierrättämistä toivotaan ja edellytetään lisättävän, mutta esim. nyt päätetty perusmaksu, jolla ajatellaan lisättävän kierrättämistä, toimii sitä vastaan. Perusmaksu ei kannusta kierrättämiseen, päinvastoin. Nyt niitä, jotka ovat jo kierrättäneet kaiken mahdollisen, kuritetaan kaikkein korkeimmalla perusmaksulla.
Perusteluissaan Jätelautakunta Kolmenkierto painottaa, että yhden asunnon kiinteistöt, omakotiasujat, tuottavat paljon remonttijätettä. Kerrostalo- ja rivitaloasukkaat remontoivat asuntojaan ja vaihtavat autojensa renkaat aivan yhtä usein kuin omakotiasujatkin. Autojen renkaat on jo pitkään saanut jättää kierrätykseen siihen liikkeeseen, josta ostaa uudet renkaat.
Palvelutason nosto ja jätehuoltoon kuuluvien kustannusten ei tule olla perusmaksulla katettavia kustannuksia, vaan ne tulee kattaa jäteastian tyhjennystaksalla ns. aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kuulostaa oudolta, että Jätelautakunta on siirtämässä myös palkattavan toimistohenkilön palkkakustannukset perusmaksulla katettavaksi kustannukseksi.
Perusmaksu johtaa siihen, että vähän jätettä tuottavien kustannukset nousevat ja paljon jätettä tuottavien kustannukset laskevat. Perusmaksun käyttöönotto ei tue tavoitetta vähentää jätteen määrää ja edistää kierrätystä. Perusmaksu johtaa siihen, että asukkaat ei ole enää kiinnostuneita kierrättämisestä. Moni on kertonut jättävänsä kierrättämisen, vaikka se sotii heidän omia ajatuksiaan ja ilmastonmuutostoimia vastaan.
Tarpeeseen nähden liian tiheä jäteastian tyhjennysväli ja jätteenkuljetus muodostuu maksajalle kiinteään maksuun verrattavaksi kustannukseksi. Tyhjennyskerta/tyhjennysväli ei kuvaa jätteen määrää. Yksin asuva omakotilaiselle kertyy ehkä vain yhden leipäpussillisen verran kuivaa jätettä yhdessä tai kahdessa kuukaudessa. Kuljetuksia tulee vähentää jo ympäristönkuormituksenkin takia. Ilmasto kärsii, kun jäteautot kulkevat ja käyvät tyhjentämässä puolityhjiä jäteastioita. Polttoainetta kuluu turhaan ja ilman saasteet lisääntyvät autojen pakokaasuista.
Omakotiasuja kierrättää, kompostoi, käyttää itse uudelleen kaiken mahdollisen. Hänelle kertyy siis hyvin vähän pois vietävää jätettä. Luonnon ja resurssien kannalta parhaasta toiminnasta rangaistaan aloittamalla perusmaksun kerääminen, pitämällä roskalaatikoiden tyhjennysvälit liian lyhyinä ja tekemällä kierrättämisestä ongelmallista.
Edellä esitetyn perusteella emme kannata perusmaksun käyttöönottoa, vaan olemme sitä vastaan ja vaadimme Jätelautakunta Kolmenkiertoa ja Kiertokapulaa luopumaan perusmaksun käyttöönotosta.
Kristiina Urtamo, pj, Hyvinkään Seudun Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 739 jäsentä
Harri Kulmala, pj, Hämeenlinnan Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 810 jäsentä
Kirsi Kinnunen, pj, Iittalan Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 250 jäsentä
Jan Enlund, pj, Jokelan Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 236 jäsentä
Pekka Packalén, pj, Järvenpään Kiinteistöyhdistys ry Yhdistyksessä on 981 jäsentä
Kyösti Lehtonen, pj, Kellokosken Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 82 jäsentä
Juhani Kanerva, pj, Lopen Vapaa-ajan Asukkaat ry Yhdistyksessä on 78 jäsentä
Martti Nykänen, pj, Mäntsälän Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 773 jäsentä
Markku Mäkinen, pj, Nurmijärven Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 562 jäsentä
Leo Mustonen, pj, Riihimäen Pienkiinteistöyhdistys ry Yhdistyksessä on 623 jäsentä
Arto Seppälä, pj, Tervakosken Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 167 jäsentä
Timo Keino, pj, Turengin Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 251 jäsentä
Päivö Kuusisto, pj, Tuusulan Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 1098 jäsentä
Pertti Oksanen, pj, Valkeakosken Seudun Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 51 jäsentä