Yhdistyksen säännöt

RIIHIMÄEN SEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT    16.06.2023

1. § Nimi, kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Riihimäen Seudun Omakotiyhdistys ry, josta näissä säännöissä käytetään jatkossa nimitystä yhdistys. Sen kotipaikka on Riihimäki ja toimialue on Riihimäen seutu käsittäen Riihimäen kaupungin ja Lopen ja Hausjärven kunnat. Yhdistys on Suomen Omakotiliitto ry:n ja sen alueellisen piirijärjestön jäsenyhdistys. Se on suomenkielinen. Kokouksien pöytäkirjakielenä on suomi.


2. § Tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana
- valvoa oman kodin ja vapaa-ajanasunnon omistajien ja haltijoiden oikeudellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja
- edistää, ohjata ja kehittää pientalovaltaista asumismuotoa sekä parantaa asumisviihtyvyyttä
- vaikuttaa elinympäristön laatuun
- edistää ja kehittää luonnon-, ympäristön ja kulttuuriarvojen suojelua.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- pitää yhteyttä toimialansa paikallisiin viranomaisiin sekä toimielimiin ja järjestöihin
- seuraa toimialaansa vaikuttavien asioiden kehittymistä paikallisella tasolla
- osallistuu toimikenttänsä asioiden valmisteluun ja pyrkii ohjaamaan päätöksentekoa
- seuraa ja vaikuttaa alueensa järjestäytymisen kehittämistyötä
- tukee mahdollisuuksiensa mukaan jäseniään neuvoin ja ohjein
- edustaa jäsenkuntiansa
- järjestää koulutus-, kulttuuri- ja yleisötilaisuuksia
- toimii yhteisöllisyyden lisäämiseksi

Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi
- harjoittaa julkaisu- tai kustannustoimintaa
- ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
- järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia
- hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarvittavia kiinteistöjä ja osakkeita.


3. § Jäsenyyttä koskevat määräykset

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, joka on kiinnostunut asumisen asioista. Yhdistyksessä voi olla jäseninä varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvia perhejäseniä. Yhdistyksessä voi olla myös kannatusjäseninä oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka haluavat tukea yhdistyksen tarkoitusta. Varsinaiset jäsenet, perhe- ja kannatusjäsenet hyväksyy hallitus.

Jäsen sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä sekä sen toimielinten päätöksiä. Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen toiminnassa ansioituneita henkilöitä.


4. § Jäsenyydestä eroaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenen erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus. Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi, jos jäsen on laiminlyönyt jäsenmaksun maksamisen kuuden (6) kuukauden ajan sen erääntymisestä lukien.


5. § Yhdistyksen toimielimet

Yhdistyksen toimielimet ovat yhdistyksen kokous ja hallitus. Ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Toimeenpaneva elin on hallitus, joka voi asettaa asioiden valmistelua varten toimikuntia tai muita tarpeelliseksi katsomiaan toimielimiä.


6. § Yhdistyksen kokoukset

Kutsu yhdistyksen kokouksiin on toimitettava jäsenille kirjallisesti, lehti-ilmoituksella, sähköpostitse tai yhdistyksen ja sen jäsenten kulloinkin käytössä olevien sähköisten viestintäkanavien kautta viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja kokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsussa on mainittava ylimääräisessä kokouksessa esille tulevat asiat.


7. § Yhdistyksen kokouksiin osallistuminen

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Yhdistyksen kokous voidaan järjestää yhdistyksen hallituksen niin päättäessä ilman kokouspaikkaa.

Jäsenet kokoontuvat hallituksen kutsusta vuosikokoukseen helmi–toukokuussa sekä tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin. Ylimääräisen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Se on kutsuttava koolle yhden (1) kuukauden kuluessa, kun yhdistyksen kokous tai hallitus niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti jonkin asian käsittelemistä varten.

Äänioikeus kokouksissa on varsinaisilla jäsenillä, kunniajäsenillä ja kunniapuheenjohtajilla, joilla jokaisella on yksi ääni. Perhejäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta.

Kannatusjäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksessa, mutta ei äänioikeutta.


8. § Vuosikokouksessa käsiteltävät asiat

- käsitellään hallituksen vuosikertomus edelliseltä toimintavuodelta, tilinpäätös tai vuosilaskelma sekä toiminnantarkastuskertomus
- vahvistetaan tilinpäätös tai vuosilaskelma ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- valitaan tarvittaessa yhdistyksen edustajat Suomen Omakotiliitto ry:n liittokokoukseen ja mahdolliset ehdokkaat Suomen Omakotiliitto ry:n hallitukseen sekä valtuustoon.
- päätetään hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajan palkkioista
- vahvistetaan jäsenmaksut, toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa toimintavuotta varten
- päätetään hallituksen jäsen- ja varajäsenmäärästä
- valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kahdeksi (2) toimikaudeksi ja hallituksen jäsenet seuraavaksi kahdeksi (2) toimikaudeksi erovuoroisten tilalle
- valitaan yhdistyksen edustajat Suomen Omakotiliiton paikallisen piirin kokouksiin ja ehdokkaat piirihallitukseen sekä
- valitaan seuraavaksi toimintakaudeksi 1-2 toiminnantarkastajaa ja 1-2 varatoiminnantarkastajaa sekä
- käsitellään muut hallituksen valmistelemat tai jäsenten hallitukselle viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.


9. § Yhdistyksen hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 2-10 varsinaista jäsentä ja 0-10 varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä muut tarpeelliseksi katsomansa toimihenkilöt. Sihteeri ja varainhoitaja voidaan valita hallituksen ulkopuolelta. Hallitus on toiminnastaan vastuussa yhdistyksen kokoukselle. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä.

Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen toimikausi alkaa valinnan suorittaneesta vuosikokouksesta ja päättyy toimikauden lopettavan vuosikokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi toimikaudeksi kerrallaan, ja hallituksen jäsenistä puolet kerrallaan on vuosittain erovuorossa.

Ensimmäisellä kerralla erovuoroiset arvotaan. Hallitus kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta tai mikäli vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii.


10. § Jäsenmaksu

Yhdistys kerää varsinaisilta ja perhejäseniltään vuosittaista jäsenmaksua. Yhdistys voi valtuuttaa Suomen Omakotiliiton keräämään yhdistyksen jäsenmaksun ylläpitämänsä jäsenrekisterin kautta. Perhejäsenen jäsenmaksu on puolet varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajilta ei peritä jäsenmaksua. Yhdistys kerää kannatusjäseniltään vuosittaista kannatusjäsenmaksua.

Jäsenmaksusta ovat vapaita ne jäsenet, jotka yhdistyksen kokous päättää.
Yhdistyksen kokous voi vapauttaa jäsenmaksusta jäsenenä olevat sotaveteraanit, heidän leskensä, rintamamiestunnuksen omaavat, sairaat, pitkäaikaistyöttömät tai yhdistyksen toiminnassa erityisesti ansioituneet henkilöt.


11. § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai varainhoitajan kanssa. Lisäksi sen voi kirjoittaa henkilö, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeutus.


12. § Toiminta- ja tilikausi

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätösasiakirjat tarvittavine asiakirjoineen on
annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
.

13. § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätöksiin, jotka tarkoittavat sääntöjen muuttamista, vaaditaan yhdistyksen kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

Päätökseen, jolla yhdistys puretaan, vaaditaan yhdistyksen kokouksessa vähintään viisi kuudesosaa (5/6) äänestyksessä annetuista äänistä.


14. § Yhdistyksen purkaminen

Jos yhdistys puretaan, sen jäljelle jäänyt omaisuus luovutetaan Suomen Omakotiliitto ry:lle tai yhdistyksen tarkoitusperiä edistävään toimintaan, joka määrätään tarkemmin purkautumisesta päättävässä kokouksessa.


15 § Yleisiä säännöksiä

Kokouksissa pidetään pöytäkirjaa. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä paitsi 13. §:ssä mainituissa tapauksissa. Äänestys on avoin, ellei yhdistyksen kokouksessa vähintään kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä vaadi suljettua lippuäänestystä. Puhe- ja läsnäolo-oikeus on henkilöillä, joille kokous sen myöntää.

Puheenjohtajan tervehdys

 

Tervehdys kaikki liki 650 jäsentä. Teitä on todella paljon, Riihimäen talousalueen isoimpia yhdistyksiä jäsenmäärältään loppilaistenkin liityttyä hausjärveläisten tavoin Riihimäen Pienkiinteistöyhdistykseen. Tervetuloa Lopen pientaloasukkaat ja mökkiläiset.

Pientaloasuminen sisältää toimintaa sekä omalla pihalla että omien ulkoseinien sisällä. Toiminta aktivoituu näin keväisin. Niinpä RPKY:kin avaa kuluvan toimintakautensa taas perinteisellä Korpisaari-tapahtumalla 7.5. ja heti perään ollaan mukana RTV:n ulkomaalauspäivillä 9.5. Tervetuloa jäsenet tapahtumiin.

Jatkossakin etsitään entistä tarmokkaammin jäsenistölle konkreettista arvon lisää tuottavaa toimintaa. Kuinka se sitten löydetään? Se ei välttämättä ole helppoa, koska jäsenistön pienet toiveet eivät nouse esille. Yhdistystoiminnan kautta olisi mahdollista osallistua toteuttamaan Omakotiliiton asumispoliittisia tavoitteita ja kohdentaa niitä jäsenistölle tärkeillä alueilla. RPKY:ssä pyritään edelleen osallistavaan toimintaan vaikka perinteinen yhdistystoiminta ei tällä hetkellä tarjoakaan sellaisia ”elämyksiä”, joita kuluttajat odottavat tänä päivänä maksua vastaan saavansa. Jäsenten toiveita halutaan kuulla tapahtumien yhteydessä tai tulemalla tapaamaan hallitusta aina kokoontumisten yhteydessä.

Omassa kodissa asumiseen - mahdollisimman kauan, mahdollisimman kohtuullisin kustannuksin – Riihimäen Pienkiinteistöyhdistys tarjoaa myötävaikuttamisen kanavan.

 Riihimäen Pienkiinteistöyhdisys ja Suomen Omakotiliitto

Janne Haverinen

Puheenjohtaja

Riihimäen Pienkiinteistöyhdistys ry.

RPKY - Sinun asumisesi asialla vuodesta 1959

RPKY - Sinun asumisesi asiallaRiihimäen Pienkiinteistöyhdistys ry eli lyhyemmin RPKY on perustettu jo vuonna 1959 ja se on jäsenmäärältään yksi lähialueen suurimmista omakotiyhdistyksistä. Yhdistyksen jäsenet ovat pääosin Riihimäen, Hausjärven ja Lopen muodostamalta talousalueelta. Jäseniä yhdistyksessä on yli 650 ja sen vaikutuspiirissä on näin lähes 2000 Riihimäen seudun asukasta.

RPKY on Suomen Omakotiliitto ry:n paikallinen jäsenyhdistys. Suomen Omakotiliitto ry on alan ainut valtakunnallinen pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka edistää pientalovaltaista elämänmuotoa. Omakotiliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja siihen kuuluu 265 paikallisyhdistyksen kautta jo yli 75 000 henkilöjäsentä. Suomen Omakotiliitto täytti viime vuonna 65 vuotta. Omakotiliiton sivuille pääset tästä linkistä.

RPKY:n ja Omakotiliiton yhteinen jäsenmaksu vuonna 2017 on 23€. Yhdistys toimii sinun asumisesi asialla paremman asuinympäristön puolesta. Ellet ole jo mukana jäsenenä, niin kannattaa liittyä!

Riihimäki on vehreä omakotikaupunki

RPKY Toimintakertomus 2014

Riihimäen Pienkiinteistöyhdistys ry.                                   Toimintakertomus 2014

Yleiskatsaus

Kulunut vuosi oli Riihimäen Pienkiinteistöyhdistyksen 55. toimintavuosi. Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen Omakotiliiton kanssa valvoa pientaloasukkaiden oikeudellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja. Yhdistys kuuluu Suomen Omakotiliittoon ja sen Hämeen Piirijärjestöön.


Toimintaa

Kaluston vuokraustoiminta jatkui perinteisellä tavalla. Kaluston ylläpitoa ja huoltoa hoiti yhdistyksen kalustonhoitaja. Uusia kalustoinvestointeja kuluneella kaudella ei tehty.

 

Kalustoa esiteltiin puutarhapäivässä, joka toteutettiin perinteisesti K-Maatalous Korpisaaren kanssa yhteistyössä lauantaina 13.9. Tilaisuus sai suuren suosion ja kalustoon tutustuttiin sankoin joukoin. Hallitus lähetti perinteisen jäsentiedotteen tilaisuuden kutsun yhteydessä.

 

Keväällä yhdistys teki retken yhteistyössä kantahämäläisten yhdistysten kanssa SuperMessuille Tampereelle. Myös mahdollisuutta pikkujoulun juhlistamiseen tarjottiin jäsenistölle yhteistyössä Tervakosken yhdistyksen kanssa ostosmatkana Jumboon. Osanottajamäärän jäädessä liian pieneksi, retkeä ei toteutettu.

 

Yhdistys otti kauden aikana kantaa riihimäkeläisiä pientaloasukkaita koskeviin asioihin, kuten Salkokatua koskevaan asemakaavamuutokseen, Vantaanjoen tulvariskikartoitukseen sekä kiinteistöveroon. Hallituksen jäsenet ovat olleet edustamassa yhdistystä ko. aiheisiin liittyvissä tilaisuuksissa ja perinteisesti Ekokemin yhteistyöraadissa.

 

Erilaisia tapahtumia varten yhdistys päätti hankkia huomioliivejä. Vihreäväriset liivit RPKY tunnuksin lisäävät näkyvyyttä ja niitä on tilattu joitain kappaleita talkooväen käyttöön.

 

Tiedotustoimintaan on kiinnitetty huomiota ja perinteisten yhdistyspalstailmoitusten lisäksi nettisivuilla ilmoitetaan ajankohtaisista asioista.

 

Hallinto

Yhdistyksen toimielimet ovat yhdistyksen kokous ja hallitus. Sääntömääräisistä vuosikokouksista kevätkokous pidettiin 25.3. ja syyskokous pidettiin 20.10. Yhdistyksen hallitus kokoontui hallituksen kokouksiin 8 kertaa. Hallitukseen kuului puheenjohtajan lisäksi seuraavat 4 varsinaista jäsentä ja 4 henkilökohtaista varajäsentä:

 

Ella Koskela,  puheenjohtaja

Eero Vierimaa,  varsinainen jäsen, varapuheenjohtaja,

Kirsi Hopeavuori,  varajäsen, varasihteeri,

Jaakko Teitto, varsinainen jäsen,

 Janne Haverinen, varajäsen, varainhoitaja, jäsenrekisterin hoitaja 

Heimo Hopeavuori,  varsinainen jäsen, sihteeri

Arvo Haverinen, varajäsen, kalustonhoitaja, tiedottaja

Terttu Arminen,  varsinainen jäsen,

Esa Ojapalo, varajäsen

 

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet toimivat erilaisina työryhminä:
Puutarhatyöryhmän vetäjänä oli: Terttu Arminen, ja virkistystyöryhmän Eero Vierimaa.

Toiminnantarkastajina toimivat Kirsti Liukkonen ja Arja Honkanen,
sekä varatoiminnantarkastajina Sakari Arminen ja Minna Räisänen-Ojapalo

 

Työryhmät

Omakotiliiton liittovaltuusto:          Ella Koskela, jäsen

Ekokemin yhteistyöraati:                Jaakko Teitto

 

Jäsenmäärä ja sen kehitys

Vuoden lopussa aktiivisia jäseniä oli jäsenrekisterin mukaan 614. Jäsenmäärä ei laskenut vuonna 2014. Maksamattomat jäsenet on erotettu yhdistyksestä sääntöjen mukaan.

 

 

Talous

Toimintasuunnitelma saatiin vietyä läpi ja toiminta- sekä osallistumismahdollisuuksia löytyi halukkaille jäsenille. Talous on vakaalla pohjalla.

 

Yhdistyksen talous perustuu  jäsenmaksuihin sekä kalustevuokraukseen. Suomen Omakotiliiton jäsenmaksuna kerättiin 21,50 euroa. Liitosta tilitettiin yhdistykselle sen oma osuus 5,50 euroa / jäsen. Yhdistyksen oma toiminta organisoitiin talkoovoimin ja tehdyt matkat olivat pääsääntöisesti omakustannushintaisia. Taseen loppusumma on 16.078,03 euroa ja tuloslaskelma osoittaa tarkemmin taloudellisen tilanteen.