Yhdistyksen vuosikokous 11.5.2023
| 
Riihimäen Pienkiinteistöyhdistys ry, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven omakotiyhdistyksen vuosikokous pidettiin 11.5.2021 osoitteessa Teatterihotelli Riihimäki
Käsiteltiin sääntömääräiset kevätkokousasiat sekä tehtiin historiallinen päätös yhdistyksen nimen muuttamisesta ja yhdistyksen sääntöjen päivittämisestä ajan tasalle. Samalla verkkosivusto päätettiin siirtää uuteen osoitteeseen ja rakentaa kokonaan uudelleen vastaamaan nykypäivän tilannetta.
Kokous päätti että nimi on vastaisuudessa
Riihimäen Seudun Omakotiyhdistys ry.
Uusia web-sivuja varten on hankittu osoite rsoy.fi, jonne uutta sivustoa rakennetaan. Ehdotuksia sivuston rakenteen, sisällön ja tyylin suhteen otetaan toki vastaan.
Kokouksessa päätimme myös siirtyä yhden vuosikokouksen malliin ja tiedottaa paremmin jäsenistöä pitkin vuotta, jolloin virallisten kokousten aiheuttama ajankulu ja kustannukset pienenevät ja resursseja voidaan suunnata jäsenistöä paremmin hyödyttäviin kohteisiin ja tapahtumiin.
Sähkön hintatilanne talvella 2022-23
Kuten kokouksessa keskusteltiin ja uutisissa on kerrottu moneen kertaa, on sähkölämmitteisten talojen omistajilla käsillä haasteelliset ajat. Kokouksen osanottajille jaetut kulutusmittarit ovat toivottavasti saatu asennettua ja niistä kerättyä tietoa saatu hyödynnettyä. Tarkoitus on koota tätä kautta syntynyttä tietoa ja jakaa sitä kaikille.
Voitte jakaa kokemuksianne Facebook-sivullamme alla olevan linkin kautta:
https://fb.me/g/p_B1e7a3v7daczvB5N/YxrdnIiN
tai lähettää sähköpostia osoitteella leo@rpky.fi
Ylisuurista sähkölaskuista (yli 400 € / kk energian osuus) voi saada verovähennystä tai Kelan tukea.
https://www.kela.fi/sahkotuki
t. Hallitus
Yhdistyksen vuosikokous 24.11.2022
Yhdistyksen syyskokous pidettiin torstaina 24.11.2022 kello 18:00 osoitteessa:
Teatterihotelli Riihimäki
Kokoushuone Kulissi
Hämeenaukio 1
11100 Riihimäki
Ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostitse osoitteeseen leo@rpky.fi tai lähettämällä tekstiviesti numeroon 045-6747216.
20 ensimmäistä kokoukseen ilmoittautunutta ja paikan päälle tullutta saa hyödyllisen WLAN sähkönkulutusmittarin ja kokouksen yhteydessä opastuksen sen käyttöön.
Laitteita on useita eri malleja eri kaupoissa, tässä yksi:
https://emaxsmarthome.fi/product/alypistorasia-16a-3500w-energiakulutusmittarilla/
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. RPKY:n säännöt löytyvät osoitteesta
https://www.rpky.fi/index.php/88-artikkelit/etusivu/87-yhdistyksen-saannot
8 § mukaan:
Syyskokouksessa
- vahvistetaan jäsenmaksut, toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa toimintavuotta varten
- päätetään hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajan palkkioista
- päätetään hallituksen jäsenmäärästä
- valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi toimintakaudeksi ja hallituksen jäsenet seuraavaksi toimintakaudeksi erovuoroisten tilalle
- valitaan yhdistyksen edustajat Suomen Omakotiliiton piirin ja paikallisjärjestön kokouksiin ja hallitukseen sekä
- valitaan seuraavaksi toimintakaudeksi (1–2) toiminnantarkastajaa ja (1–2) varatoiminnantarkastajaa sekä
- käsitellään muut hallituksen valmistelemat tai jäsenten hallitukselle viimeistään (1) yhtä kuukautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.
Virallisen osuuden jälkeen on vuorossa keskustelua hyvin ajankohtaisista energia-asioista, kuten:
- Mitä tehdä, kun edullinen sähkösopimus päättyy?
- Kannattaako siirtyä pörssisähköön?
- Onko aurinkopaneeleista todellista hyötyä?
Kokouskutsu tulee myös lehti-ilmoituksilla keskiviikkona 23.11 ja sunnuntaina 20.11.2022 Aamupostissa sekä torstaina 17.11.2022 Lopen Lehdessä.
Kokousta voi seurata myös etänä, josta lähetän myöhemmin tarkemmat ohjeet.
Osallistua voit tietokoneen, tabletin, älypuhelimen tai äly-TV:n välityksellä.
Tervetuloa!
- hallitus
Mielipide / vetoomus 18.10.2021
Jätetaksan perusmaksun käyttöönotosta Kiertokapulan ja Jätelautakunta Kolmenkierron alueella
Jätelautakunta Kolmenkierron ja Kiertokapulan alueella toimivat Omakotiyhdistykset ja niiden 6.701 jäsentä, ovat hyvin huolissaan siitä epätasa-arvosta, jonka nyt käyttöönotettava jätetaksan perusmaksu aiheuttaa eri asumismuodoissa asuvien kesken ja siitä, mitä perusmaksu tekee kierrättämiselle. Yhdistykset vetoavat Jätelautakunta Kolmenkierron päätöksentekijöihin ja vaativat, että perusmaksua ei oteta käyttöön.
Kunta voi periä osan jätemaksusta erillisenä perusmaksuna. Jätelautakunta Kolmenkierto päätti 22.10.2020, että jätehuollon perusmaksu otetaan käyttöön vuonna 2022. Perusmaksun lopullisesta määrästä päätetään jätetaksassa, joka hyväksytään vuosittain. Tällä hetkellä jätteen vastaanottomaksut sisältävät kaikki nyt perusmaksulla katettaviksi aiotut kustannukset sekä jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustaminen ja ylläpito.
Perusmaksulla on tarkoitus kattaa erityisesti sellaisia jätehuollon peruskustannuksia, joita ei voida määritellä suoraan jätteen määrän ja laadun perusteella sekä maksuttomat palvelut, jäteneuvontakustannukset ja jätehuollon viranomaistehtävät. Viranomaispalveluja tarvitsevat eniten juuri ne, jotka eniten jätettä tuottavat.
Jätemaksujen tulee perustua jätehuollon todellisiin kustannuksiin ja Jätelain 78 § 5 mom. mukaan jätemaksulla saa kerätä enintään kohtuullisen tuoton pääomalle. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon.
Jätelautakunta Kolmenkierron perusmaksua puoltavissa perusteluissa todetaan, että perusmaksu kohtelee asiakkaita, kuntalaisia tasapuolisesti, ja kustannukset voidaan kohdistaa jätteen tuottajiin. Onko todellakin näin?
Omakotiyhdistykset Jätelautakunta Kolmenkierron ja Kiertokapulan alueelta ja niiden 6.701 jäsentä toteavat tässä mielipiteenään, että jätemaksuissa tulee Jätedirektiivin 2008/98/EY mukaisesti toteuttaa ”aiheuttaja maksaa” periaatetta. Eri asujaryhmien maksuosuuksien tulee perustua tosiasiallisiin kustannusten aiheuttaja -periaatteisiin. Aiheuttajaperiaatteen tulee ohjata jätemaksuja. Tällöin ei ole perusteltua ottaa perusmaksua käyttöön.
Eri asuntotyyppien perusmaksujen keskinäistä suhdetta, ehdotettujen maksujen välisiä eroja ja omakotiasukkaiden kohtuuttoman suurta perusmaksuosuutta on selitelty sillä, että omakotitaloasukkaat tarvitsevat neuvontaa ja jäteasemien palveluja selvästi enemmän kuin kerrostaloasukkaat. Kaikki kunnan asukkaat, asumismuodosta riippumatta, tarvitsevat neuvontaa. Omakotiasujat ovat aina olleet kiinnostuneita kompostoinnista, kierrättämisestä ja jätteiden vähentämisestä ja omaehtoisesti opiskelleet aiheita mm. ryhmissä. Omakotiyhdistyksillä on lainattavia oksasilppureita, jotka ovat jäsenistön käytössä niin, että useinkaan ei ole tarvetta viedä oksaroskaa jätteiden käsittelyasemalle.
Omakotiasujat kompostoivat yleensä kaiken kotitaloudessa tulevan biojätteen, kierrättävät ja vievät Rinki Oy:n kierrätyspisteisiin kaiken pahvin ja paperin sekä huuhtelemansa, kuivaamansa ja lajittelemansa kierrätettävän metallin, lasin ja muovin. Maksamme mielellämme ne kohtuulliset kertamaksut, jotka tulevat lajitteluasemalle viedyistä jätejakeista. Sillä tavoin toteutuu aiheuttajaperiaate.
Rinki Oy on yritys, jonka ainoa tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Keräyspisteiden määrän riittävyys tulisi kuulua yrityksen palvelutarjontaan, mutta keräyspisteiden vähyys ja niiden vähentäminen ei osoita asiakasystävällisyyttä tai palveluhalukkuutta. Ei ole oikein, että kunnallinen, asukkaiden ylläpitämä jäteyhtiö joutuu paikkaamaan Rinki Oy:n jättämää aukkoa kierrätyspisteiden määrässä. Kiertokapula joutuu kustantamaan tämän toiminnan jätemaksuilla. Nyt siis tähän aiotaan käyttää perusmaksun tuottoa. Mikä sekään ei ole oikein.
Kun Rinki Oy otti lasin, metallin, pahvin ja muovin kierrätyksen hoitaakseen, vähennettiin keräyspisteitä. Nyt, kun muovin kierrätys tulee pakolliseksi kaikille yli 5 huoneiston kiinteistössä, Rinki Oy:n kierrätyspisteitä ollaan taas vähentämässä. Todellisuudessa keräyspisteitä tarvitaan lisää.
Omakotiasuja vie kierrätettävät jakeet kauas kotoaan. Kuinka kauas hänen odotetaan vievän nämä jakeet ja paljonko hänen tulee maksaa niiden kierrättämisestä? Missä tässä toteutuu aiheuttajan periaate. Rinki Oy saa huomattavan tuloksen, kun se myy keräämänsä metallin, muovin ja muut jakeet eteenpäin. Kierrättämistä toivotaan ja edellytetään lisättävän, mutta esim. nyt päätetty perusmaksu, jolla ajatellaan lisättävän kierrättämistä, toimii sitä vastaan. Perusmaksu ei kannusta kierrättämiseen, päinvastoin. Nyt niitä, jotka ovat jo kierrättäneet kaiken mahdollisen, kuritetaan kaikkein korkeimmalla perusmaksulla.
Perusteluissaan Jätelautakunta Kolmenkierto painottaa, että yhden asunnon kiinteistöt, omakotiasujat, tuottavat paljon remonttijätettä. Kerrostalo- ja rivitaloasukkaat remontoivat asuntojaan ja vaihtavat autojensa renkaat aivan yhtä usein kuin omakotiasujatkin. Autojen renkaat on jo pitkään saanut jättää kierrätykseen siihen liikkeeseen, josta ostaa uudet renkaat.
Palvelutason nosto ja jätehuoltoon kuuluvien kustannusten ei tule olla perusmaksulla katettavia kustannuksia, vaan ne tulee kattaa jäteastian tyhjennystaksalla ns. aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kuulostaa oudolta, että Jätelautakunta on siirtämässä myös palkattavan toimistohenkilön palkkakustannukset perusmaksulla katettavaksi kustannukseksi.
Perusmaksu johtaa siihen, että vähän jätettä tuottavien kustannukset nousevat ja paljon jätettä tuottavien kustannukset laskevat. Perusmaksun käyttöönotto ei tue tavoitetta vähentää jätteen määrää ja edistää kierrätystä. Perusmaksu johtaa siihen, että asukkaat ei ole enää kiinnostuneita kierrättämisestä. Moni on kertonut jättävänsä kierrättämisen, vaikka se sotii heidän omia ajatuksiaan ja ilmastonmuutostoimia vastaan.
Tarpeeseen nähden liian tiheä jäteastian tyhjennysväli ja jätteenkuljetus muodostuu maksajalle kiinteään maksuun verrattavaksi kustannukseksi. Tyhjennyskerta/tyhjennysväli ei kuvaa jätteen määrää. Yksin asuva omakotilaiselle kertyy ehkä vain yhden leipäpussillisen verran kuivaa jätettä yhdessä tai kahdessa kuukaudessa. Kuljetuksia tulee vähentää jo ympäristönkuormituksenkin takia. Ilmasto kärsii, kun jäteautot kulkevat ja käyvät tyhjentämässä puolityhjiä jäteastioita. Polttoainetta kuluu turhaan ja ilman saasteet lisääntyvät autojen pakokaasuista.
Omakotiasuja kierrättää, kompostoi, käyttää itse uudelleen kaiken mahdollisen. Hänelle kertyy siis hyvin vähän pois vietävää jätettä. Luonnon ja resurssien kannalta parhaasta toiminnasta rangaistaan aloittamalla perusmaksun kerääminen, pitämällä roskalaatikoiden tyhjennysvälit liian lyhyinä ja tekemällä kierrättämisestä ongelmallista.
Edellä esitetyn perusteella emme kannata perusmaksun käyttöönottoa, vaan olemme sitä vastaan ja vaadimme Jätelautakunta Kolmenkiertoa ja Kiertokapulaa luopumaan perusmaksun käyttöönotosta.
Kristiina Urtamo, pj, Hyvinkään Seudun Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 739 jäsentä
Harri Kulmala, pj, Hämeenlinnan Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 810 jäsentä
Kirsi Kinnunen, pj, Iittalan Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 250 jäsentä
Jan Enlund, pj, Jokelan Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 236 jäsentä
Pekka Packalén, pj, Järvenpään Kiinteistöyhdistys ry Yhdistyksessä on 981 jäsentä
Kyösti Lehtonen, pj, Kellokosken Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 82 jäsentä
Juhani Kanerva, pj, Lopen Vapaa-ajan Asukkaat ry Yhdistyksessä on 78 jäsentä
Martti Nykänen, pj, Mäntsälän Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 773 jäsentä
Markku Mäkinen, pj, Nurmijärven Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 562 jäsentä
Leo Mustonen, pj, Riihimäen Pienkiinteistöyhdistys ry Yhdistyksessä on 623 jäsentä
Arto Seppälä, pj, Tervakosken Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 167 jäsentä
Timo Keino, pj, Turengin Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 251 jäsentä
Päivö Kuusisto, pj, Tuusulan Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 1098 jäsentä
Pertti Oksanen, pj, Valkeakosken Seudun Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 51 jäsentä
Kevätkokous 10.5.2021
Riihimäen Pienkiinteistöyhdistys ry, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven omakotiyhdistys vuosikokous 10.5.2021 koronatilanteesta johtuen etäyhteydellä.
Ilmoittautumiset leo.mustonen@iki.fi tai tekstiviestillä puhelimeen 045-6747216
Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat.
Puheenjohtajan tervehdys 2021.01
Tervehdys kaikille Riihimäen, Lopen ja Hausjärven omakotien ja pienkiinteistöjen omistajille.
Vuosi 2021 on myös lähtenyt käyntiin melkoisen epävarmoissa tunnelmissa. Jotain hyvääkin on tämä aika tuonut tullessaan. Ainakin sen, että nyt hyvin monet ovat oppineet käyttämään etäyhteyksiä. Tämä avaa myös omakotiyhdistyksille aivan uusia tapoja palvella jäseniään. Tulemme tiedottamaan ja kyselemään jäseniltämme enemmän.
Tämän päivän haaste on myös siinä, että jäsenistömme tavat kommunikoida ovat tänä päivänä hyvin monenlaiset. Useimmille onnistuu tiedottaminen uusien sähköisten kanavien, kuten sähköpostin, näiden web-sivujen tai Facebookin avulla, Lyhyitä tiedotteita tai muistutuksia voi lähettää myös tekstiviestinä. Osalle jäsenistä ainoa tiedotuskanava on postitse tuotu kirje.
Jatkossa voimme järjestää myös yhdistyksen hallituksen kokoukset siten, että kaikki jäsenet pääsevät seuraamaan niitä suorina live-lähetyksinä Facebook- ja YouTube-palveluiden kautta. Näitä voi seurata tietokoneen, tabletin, älykännykän tai älytelevision avulla. Hallitus käsittelee ensin ei-julkiset asiat ja sen jälkeen kokous siirtyy julkiseksi. Kokouksesta muodostunut video on katsottavissa myös jäölkeen päin samoissa palveluissa.
Normaalisti hallituksen kokous alkaa 18:00 ja julkinen osuus tyyppillisesti 18:15.
Samalla järjestelmällä voimme järjestää myös keskusteluja, paneeleita, koulutusta ja kokoontua pienemmissä ryhmissä, esimerkiksi arinkopaneelien käyttäjät ja niistä kiinnostuneet.
Vuosi 2020
Vuosi 2020 lähti kyllä reippaasti käyntiin, mutta sitten tapahtui Korona. Kevätkokous jouduttiin peruuttamaan, mutta syyskokous on tiistaina 17.11.2020 kello 19:00. Koronarajoitusten vuoksi paikan päälle Riihimäen Urheilutalon kerhohuoneeseen mahtuu vain 12, mutta luomme tapahtumaa varten myös sähköisen liittymismahdollisuuden Google Meet palvelun kautta. Ilmoittautumiset mieluiten sähköpostitse leo.mustonen@iki.fi tai tekstiviestillä 045-6747216.
Jäsenmäärämme on kääntynyt nousuun, vuoden 2019 aikana jäsenmäärä kasvoi 43:lla eli liittyneitä jäseniä oli sen verran enemmän kuin eronneita.
Riihimäen pienkiinteistöyhdistys RPKY, Lopen, Riihimäen ja Hausjärven yhteinen Omakotiyhdistys, täytti viime vuonna 60 vuotta. 60-vuotisjuhla pidettiin Lopella, Loppisalissa, osoite Opintie 2-4, sunnuntaina, 14. heinäkuuta klo 12.30.
Juhlaohjelmassa oli mm.
- - Ruokailu
- - Tervehdykset kunnalta, kaupungilta, liitolta ja muilta järjestöiltä
- – Puheenvuoroja
- – Ansiomerkkien jako
- – Lopen Harmonikkojen jäseniä esiintyy
Juhlan jälkeen oli Sajaniemen kesäteatterissa esitys: ”Kultainen Vasikka” klo 16.00
Juhlaan osallistui n. 100 yhdistyksemme jäsentä, kuinniavieraita Omakotiliitosta ja alueen kunnista.
Omakotitalossa asuva, etkö ole vielä yhdistyksen jäsen?
Ei se mitään, vielä ehdit liittyä.
https://www.omakotiliitto.fi/jasenelle/liity_jaseneksi
Ystävällisin terveisin,
Leo Mustonen, puheenjohtaja
leo.mustonen@iki.fi
<!-- Global site tag (gtag.js) - Google Analytics -->
<script async src="https://www.googletagmanager.com/gtag/js?id=UA-209135862-1">
</script>
<script>
window.dataLayer = window.dataLayer || [];
function gtag(){dataLayer.push(arguments);}
gtag('js', new Date());
gtag('config', 'UA-209135862-1');
</script>
Yhdistyksen syyskokous 5.11.2019
|
Yhdistyksen syyskokous pidetään tiistaina 5.11.2019 Riihimäen Urheilutalon kerhohuoneessa Pohjolankatu 6.
Kokous alkaa klo 18:30. Kokouksessa käsitellään ja päätetään osaston sääntöjen määräämät asiat, joita ovat mm;
- Vahvistetaan jäsenmaksu, toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa vuotta varten.
- Päätetään hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajain palkkioista.
- Valitaan hallituksen jäseniä pois muuttaneiden tilalle kuluvaksi toimintakaudeksi 2019-2020.
- Käsitellään muut hallituksen valmistelevat, tai hallitukselle viimeistään yhtä kuukautta ennen kokousta kirjallisesti esitetyt asiat.
Kokouksen alussa kahvitarjoilu.
Jäsenet, Tervetuloa joukolla mukaan.
Yhdistyksen säännöt
|
RIIHIMÄEN SEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 16.06.2023
1. § Nimi, kotipaikka ja kieli
Yhdistyksen nimi on Riihimäen Seudun Omakotiyhdistys ry, josta näissä säännöissä käytetään jatkossa nimitystä yhdistys. Sen kotipaikka on Riihimäki ja toimialue on Riihimäen seutu käsittäen Riihimäen kaupungin ja Lopen ja Hausjärven kunnat. Yhdistys on Suomen Omakotiliitto ry:n ja sen alueellisen piirijärjestön jäsenyhdistys. Se on suomenkielinen. Kokouksien pöytäkirjakielenä on suomi.
2. § Tarkoitus ja toimintamuodot
Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana
- valvoa oman kodin ja vapaa-ajanasunnon omistajien ja haltijoiden oikeudellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja
- edistää, ohjata ja kehittää pientalovaltaista asumismuotoa sekä parantaa asumisviihtyvyyttä
- vaikuttaa elinympäristön laatuun
- edistää ja kehittää luonnon-, ympäristön ja kulttuuriarvojen suojelua.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- pitää yhteyttä toimialansa paikallisiin viranomaisiin sekä toimielimiin ja järjestöihin
- seuraa toimialaansa vaikuttavien asioiden kehittymistä paikallisella tasolla
- osallistuu toimikenttänsä asioiden valmisteluun ja pyrkii ohjaamaan päätöksentekoa
- seuraa ja vaikuttaa alueensa järjestäytymisen kehittämistyötä
- tukee mahdollisuuksiensa mukaan jäseniään neuvoin ja ohjein
- edustaa jäsenkuntiansa
- järjestää koulutus-, kulttuuri- ja yleisötilaisuuksia
- toimii yhteisöllisyyden lisäämiseksi
Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi
- harjoittaa julkaisu- tai kustannustoimintaa
- ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
- järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia
- hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarvittavia kiinteistöjä ja osakkeita.
3. § Jäsenyyttä koskevat määräykset
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, joka on kiinnostunut asumisen asioista. Yhdistyksessä voi olla jäseninä varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvia perhejäseniä. Yhdistyksessä voi olla myös kannatusjäseninä oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka haluavat tukea yhdistyksen tarkoitusta. Varsinaiset jäsenet, perhe- ja kannatusjäsenet hyväksyy hallitus.
Jäsen sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä sekä sen toimielinten päätöksiä. Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen toiminnassa ansioituneita henkilöitä.
4. § Jäsenyydestä eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenen erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus. Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi, jos jäsen on laiminlyönyt jäsenmaksun maksamisen kuuden (6) kuukauden ajan sen erääntymisestä lukien.
5. § Yhdistyksen toimielimet
Yhdistyksen toimielimet ovat yhdistyksen kokous ja hallitus. Ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Toimeenpaneva elin on hallitus, joka voi asettaa asioiden valmistelua varten toimikuntia tai muita tarpeelliseksi katsomiaan toimielimiä.
6. § Yhdistyksen kokoukset
Kutsu yhdistyksen kokouksiin on toimitettava jäsenille kirjallisesti, lehti-ilmoituksella, sähköpostitse tai yhdistyksen ja sen jäsenten kulloinkin käytössä olevien sähköisten viestintäkanavien kautta viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja kokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsussa on mainittava ylimääräisessä kokouksessa esille tulevat asiat.
7. § Yhdistyksen kokouksiin osallistuminen
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Yhdistyksen kokous voidaan järjestää yhdistyksen hallituksen niin päättäessä ilman kokouspaikkaa.
Jäsenet kokoontuvat hallituksen kutsusta vuosikokoukseen helmi–toukokuussa sekä tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin. Ylimääräisen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Se on kutsuttava koolle yhden (1) kuukauden kuluessa, kun yhdistyksen kokous tai hallitus niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti jonkin asian käsittelemistä varten.
Äänioikeus kokouksissa on varsinaisilla jäsenillä, kunniajäsenillä ja kunniapuheenjohtajilla, joilla jokaisella on yksi ääni. Perhejäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta.
Kannatusjäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksessa, mutta ei äänioikeutta.
8. § Vuosikokouksessa käsiteltävät asiat
- käsitellään hallituksen vuosikertomus edelliseltä toimintavuodelta, tilinpäätös tai vuosilaskelma sekä toiminnantarkastuskertomus
- vahvistetaan tilinpäätös tai vuosilaskelma ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- valitaan tarvittaessa yhdistyksen edustajat Suomen Omakotiliitto ry:n liittokokoukseen ja mahdolliset ehdokkaat Suomen Omakotiliitto ry:n hallitukseen sekä valtuustoon.
- päätetään hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajan palkkioista
- vahvistetaan jäsenmaksut, toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa toimintavuotta varten
- päätetään hallituksen jäsen- ja varajäsenmäärästä
- valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kahdeksi (2) toimikaudeksi ja hallituksen jäsenet seuraavaksi kahdeksi (2) toimikaudeksi erovuoroisten tilalle
- valitaan yhdistyksen edustajat Suomen Omakotiliiton paikallisen piirin kokouksiin ja ehdokkaat piirihallitukseen sekä
- valitaan seuraavaksi toimintakaudeksi 1-2 toiminnantarkastajaa ja 1-2 varatoiminnantarkastajaa sekä
- käsitellään muut hallituksen valmistelemat tai jäsenten hallitukselle viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.
9. § Yhdistyksen hallitus
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 2-10 varsinaista jäsentä ja 0-10 varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä muut tarpeelliseksi katsomansa toimihenkilöt. Sihteeri ja varainhoitaja voidaan valita hallituksen ulkopuolelta. Hallitus on toiminnastaan vastuussa yhdistyksen kokoukselle. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä.
Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen toimikausi alkaa valinnan suorittaneesta vuosikokouksesta ja päättyy toimikauden lopettavan vuosikokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi toimikaudeksi kerrallaan, ja hallituksen jäsenistä puolet kerrallaan on vuosittain erovuorossa.
Ensimmäisellä kerralla erovuoroiset arvotaan. Hallitus kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta tai mikäli vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii.
10. § Jäsenmaksu
Yhdistys kerää varsinaisilta ja perhejäseniltään vuosittaista jäsenmaksua. Yhdistys voi valtuuttaa Suomen Omakotiliiton keräämään yhdistyksen jäsenmaksun ylläpitämänsä jäsenrekisterin kautta. Perhejäsenen jäsenmaksu on puolet varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajilta ei peritä jäsenmaksua. Yhdistys kerää kannatusjäseniltään vuosittaista kannatusjäsenmaksua.
Jäsenmaksusta ovat vapaita ne jäsenet, jotka yhdistyksen kokous päättää.
Yhdistyksen kokous voi vapauttaa jäsenmaksusta jäsenenä olevat sotaveteraanit, heidän leskensä, rintamamiestunnuksen omaavat, sairaat, pitkäaikaistyöttömät tai yhdistyksen toiminnassa erityisesti ansioituneet henkilöt.
11. § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai varainhoitajan kanssa. Lisäksi sen voi kirjoittaa henkilö, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeutus.
12. § Toiminta- ja tilikausi
Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätösasiakirjat tarvittavine asiakirjoineen on
annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
.
13. § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätöksiin, jotka tarkoittavat sääntöjen muuttamista, vaaditaan yhdistyksen kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.
Päätökseen, jolla yhdistys puretaan, vaaditaan yhdistyksen kokouksessa vähintään viisi kuudesosaa (5/6) äänestyksessä annetuista äänistä.
14. § Yhdistyksen purkaminen
Jos yhdistys puretaan, sen jäljelle jäänyt omaisuus luovutetaan Suomen Omakotiliitto ry:lle tai yhdistyksen tarkoitusperiä edistävään toimintaan, joka määrätään tarkemmin purkautumisesta päättävässä kokouksessa.
15 § Yleisiä säännöksiä
Kokouksissa pidetään pöytäkirjaa. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä paitsi 13. §:ssä mainituissa tapauksissa. Äänestys on avoin, ellei yhdistyksen kokouksessa vähintään kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä vaadi suljettua lippuäänestystä. Puhe- ja läsnäolo-oikeus on henkilöillä, joille kokous sen myöntää.
Puheenjohtajan tervehdys
|
Tervehdys kaikki liki 650 jäsentä. Teitä on todella paljon, Riihimäen talousalueen isoimpia yhdistyksiä jäsenmäärältään loppilaistenkin liityttyä hausjärveläisten tavoin Riihimäen Pienkiinteistöyhdistykseen. Tervetuloa Lopen pientaloasukkaat ja mökkiläiset.
Pientaloasuminen sisältää toimintaa sekä omalla pihalla että omien ulkoseinien sisällä. Toiminta aktivoituu näin keväisin. Niinpä RPKY:kin avaa kuluvan toimintakautensa taas perinteisellä Korpisaari-tapahtumalla 7.5. ja heti perään ollaan mukana RTV:n ulkomaalauspäivillä 9.5. Tervetuloa jäsenet tapahtumiin.
Jatkossakin etsitään entistä tarmokkaammin jäsenistölle konkreettista arvon lisää tuottavaa toimintaa. Kuinka se sitten löydetään? Se ei välttämättä ole helppoa, koska jäsenistön pienet toiveet eivät nouse esille. Yhdistystoiminnan kautta olisi mahdollista osallistua toteuttamaan Omakotiliiton asumispoliittisia tavoitteita ja kohdentaa niitä jäsenistölle tärkeillä alueilla. RPKY:ssä pyritään edelleen osallistavaan toimintaan vaikka perinteinen yhdistystoiminta ei tällä hetkellä tarjoakaan sellaisia ”elämyksiä”, joita kuluttajat odottavat tänä päivänä maksua vastaan saavansa. Jäsenten toiveita halutaan kuulla tapahtumien yhteydessä tai tulemalla tapaamaan hallitusta aina kokoontumisten yhteydessä.
Omassa kodissa asumiseen - mahdollisimman kauan, mahdollisimman kohtuullisin kustannuksin – Riihimäen Pienkiinteistöyhdistys tarjoaa myötävaikuttamisen kanavan.
Janne Haverinen
Puheenjohtaja
Riihimäen Pienkiinteistöyhdistys ry.
RPKY - Sinun asumisesi asialla vuodesta 1959
|
Riihimäen Pienkiinteistöyhdistys ry eli lyhyemmin RPKY on perustettu jo vuonna 1959 ja se on jäsenmäärältään yksi lähialueen suurimmista omakotiyhdistyksistä. Yhdistyksen jäsenet ovat pääosin Riihimäen, Hausjärven ja Lopen muodostamalta talousalueelta. Jäseniä yhdistyksessä on yli 650 ja sen vaikutuspiirissä on näin lähes 2000 Riihimäen seudun asukasta.
RPKY on Suomen Omakotiliitto ry:n paikallinen jäsenyhdistys. Suomen Omakotiliitto ry on alan ainut valtakunnallinen pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka edistää pientalovaltaista elämänmuotoa. Omakotiliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja siihen kuuluu 265 paikallisyhdistyksen kautta jo yli 75 000 henkilöjäsentä. Suomen Omakotiliitto täytti viime vuonna 65 vuotta. Omakotiliiton sivuille pääset tästä linkistä.
RPKY:n ja Omakotiliiton yhteinen jäsenmaksu vuonna 2017 on 23€. Yhdistys toimii sinun asumisesi asialla paremman asuinympäristön puolesta. Ellet ole jo mukana jäsenenä, niin kannattaa liittyä!
